Puhetta piirakasta

Mä olen juuri se ihminen, jolle mainokset on suunnattu. Jos nään telkkarissa mainoksen jostain kivasta jutusta, tulen hyvällä todennäköisyydellä ostamaan sen ihan vaan koska oon totaalisesti mainosten uhri. Onneksi Ostos-TV:llä ei ole muhun vaikutusta (vaikka pienenä olin varma, että tarviin sen yhden blenderin), vaikka mulle onkin älyttömän helppo myydä vaikka sika säkissä. Sen sijaan tv-ohjelmat itsessään aiheuttaa mussa omituisia mielihaluja. 

Frendejä katsoessani himoitsen taukoamatta kahvia, sillä herraisä siinä juodaan paljon kahvia. How I Met Your Mother saa mut kaipaamaan jotain kivaa lähipubia ja kylmää hyvää siideriä ja toisinaan jopa olutta, vaikka en siitä edes pidä. Gossip Girl sai mut haluamaan aloittaa uran jonain bisnesihmeenä ja saatoin myös kaivata koko vaatekaapin uudistusta. RuPaul's Drag Racen aikana mun naamassa on meikkiä enemmän kuin naamaa. Ymmärrätte varmaan pointin ilman, että listaan jokaisen näkemäni sarjan. 

Viimeaikoina olen katsonut kahdeksan ja puoli kautta Supernaturalia putkeen. En ymmärrä, miten olen päässyt elämässä tähän asti ilman, että olen sitä aiemmin tuijottanut maanisena. Muhun iskee kaikki yliluonnollinen, kauhu, sci-fi ym ihan kympillä ja näin ollen tuo sarja on päässyt nopeasti mun suosikkeihin. Ja se Supernaturalin aiheuttama mielihalu? Piirakka. 

Kyseisessä sarjassa herra Dean Winchester syö ihan älyttömästi piirakkaa. Ja siitä myös puhutaan paljon. Piirakalle on myös oma Supernatural-Wikipedia-artikkelinsakin. Ja mulla on nyt nämä pari viikkoa kun tuota sarjaa olen katsonut ihan taukoamaton piirakkahimo -- joten olen leiponut piirakkaa. Tein ihan älyttömän hyvää luumupiirakkaa pari päivää sitten, ja sattumoisin mätsäsin myös kynnet piirakkahimoisena kyseiseen herkkuun. 

En puhu siis pelkästään piirakoista tässä postauksessa, vaikka tämä indieihanuus onkin loistava luumupiirakka-match. Kolmantena hamstraamistani uusista piCture pOlisheista kynsille päätyi aivan ihana Cabaret, joka pomppasi Supernaturalin lailla lemppareideni joukkoon alta aikayksikön. Ihana, ihana syvä violetti glitterillä höystettynä. Kynsillä kaksi helppoa kerrosta, leimat MoYoun Pro 10 -laatasta Essien No Place Like Chromella ja top coat. Yksinkertaista ja ihanaa kuten piirakat konsanaan. 

Tykkään violetista muutenkin paljon, varsinkin tällaiset tosi tummat sävyt on mun juttu. Ihoni on todella kalpea ja tykkään tummien sävyjen luomasta kontrastista tätä lakanaa vasten ja varsinkin näin syksyllä tulee sudittua näitä tummempia kavereita useammin kynsille. 

Yksinkertaiset leimat sopivat hyvin tällaisen valmiiksi näyttävän lakan kanssa mainiosti yhteen ja lopputulos oli yllättävän hienostunut. :D Musta tuntuu, että väkerrän nykyään mitä ihmeellisempiä juttuja kynsilleni, joten välillä on mukava huomata tällaisen helpon ratkaisun olevan joskus se itselle oikea. 

Nyt piirakkani ovat jo loppuneet (tein mustikka-, puolukka-, mustikka-puolukka- ja sen yllämainitun luumupiirakan tässä 2 viikon sisällä... :D) ja aika on siirtyä seuraaviin haasteisiin elämässä. Supernaturalia on kuitenkin vielä 2,5 kautta katsottavana, joten olen varautunut viimeiseen koitokseen. Ostin kiivejä. Ehkä niistä saa myös hyvää piirakkaa...

Nyt lopetan tämän memepainotteisen piirakkapaasaukseni tähän, sillä tää pahentaa vain entisestään mun mielihaluja... Huomenna varmaan tarvii leipoa taas. 

xo, Milja 

p.s. I Love Me -messuliput itselleen voitti nimimerkki Kattinen! Onneksi olkoon, olen suhun yhteydessä. :)